Tolkuton Cheddar!

Törmäsin kaupan juustohyllyllä mielenkiintoiseen tuotteeseen, Arlan valmistamaan Tolkuton Cheddar 1kg -pakettiin. Tuote jäi hyllyyn, mutta myös mieleeni, ja ajattelin pohtia hieman ko. juustoa mielekkyyden näkökulmasta. Kurssimme on mielekkyyden muotoilu, jota voisi kutsua myös tolkun tekemiseksi, siksi tolkuton cheddar herätti minut pohtimaan voisiko tästä tolkuttomasta juustosta sittenkin löytää jotain tolkkua.

Tämä blogipostaus pohjautuu ja reflektoi opettajamme Ilkka Kettusen kirjoittamaa väitöskirjaa Mielekkyyden muotoilu.

Mitä on merkityksellistäminen?

Merkityksellistäminen tulee esille, kun rutiinien virrassa tapahtuu jokin muutos, joka pakottaa meidät miettimään mistä on kyse ja miten pitäisi toimia. -Ilkka Kettunen, s. 45

Mikä on tämä tilanne ja mitä meidän nyt tulisi tehdä?
-Ilkka Kettunen, s. 46

Käsittääkseni merkityksellistämisessä on kyse nykytilanteen ymmärtämisessä (mitä on tapahtumassa), ja seuraavien, tulevien tekojen pohtimisesta ja päättämisestä (mitä meidän nyt pitäisi tehdä). Hieman samoja kysymyksiä on pohtinyt myös Peter Senge klassikkokirjassaan The Fifth Discpiline, kohdassa Personal Mastery:

When personal mastery becomes a dispipline – an activity we integrate in our lives – it embodies two underlying movements. The first is continually clarifying what is important to us.   …
The second is continually learning how to see current reality more clearly. -Peter Senge, p. 141, The Fifth Discpiline

Sengellä kysymykset ovat eri järjestyksessä, aloittaen pohdinnan siitä mikä meille on tärkeää, ja jatkaen siihen mikä meidän nykytilanne on. Hän jatkaa:

The juxtaposition of vision (what we want) and a clear picture of current reality (where we are relative to what we want) generates what we call ”creative tension”: a force to bring them together, caused by natural tendency of tension to seek resolution. The essence of personal mastery is learning how to generate and sustain creative tension in our lives.
-Peter Senge, p. 142, The Fifth Discipline

Senge puhuu kuinka tämä kontrasti, jonka visio ja selkeä kuva nykyisyydestä muodostaa, on luovan jännitteen lähde.

Merkityksellistäminen: Case Tolkuton Cheddar

Tätä blogia kirjoittaessani 6v poika näki juuri minut kirjoittamassa tätä blogipostausta. Hän ei ymmärrä kirjoitettua tekstiä vielä, mutta näki vain kuvan Tolkuttomasta Cheddarista. Hän merkityksellisti sen itselleen kolmella sanalla:

Juustoa, pahaa juustoa! -Poika 6v.

Tämä sattumanvarainen interventio, jota itse merkityksellistän uutena mahdollisena suuntana, antaa minulle loistavan mahdollisuuden analysoida Tolkutonta juustoa Weick:in (1995, 17) 7 -osaisen prosessin mukaan (Kettunen 2013, 55):

  1. Perustuu identiteetin rakentamiseen: Ehkä hänen identiteettinsä ruokien suhteen ei vielä ole kovin kokeileva, vaan hän tykkää enemmän tutuista ja turvallisista, miedoista mauista.
  2. Katsoo menneeseen: ”Olen minä maistanut juustoja.” hän kommentoi myöhemmin kun keskustelimme asiasta. Hän on maistanut juustoja, ja havainnut että uusiin juustoihin on syytä suhtautua epäluuloisesti. Tähän voi myös vaikuttaa vanhempien syömät, voimakkaan hajuiset homejuustot, jotka jo hajullaan karkottavat 6-vuotiaat kulinaristit.
  3. Toimii ympäristöään tuottavasti: Hänen kommenttinsa jälkeen minun voi olla vaikea myydä hänelle Tolkuton Cheddar -juuston maistamista myös tulevaisuudessa. Hänen kommenttinsa ei rohkaise minua Tolkuttoman Cheddarin ostoon. Toki kuitenkin kokeilumielessä minun olisi syytä Tolkutonta Cheddaria ostaa.
  4. Kohdistuu havaintoihin, jotka tukevat menneisyyden kokemuksia: Poika tykkää miedoista juustoista. Kenties juuston vahva oranssi värimaailma ei miellyttänyt pehmeämmän Edamin ystävää, vaan se toi mieleen vahvemman juuston.
  5. Käyttää vakuuttavuutta ennemmin kuin paikkansa pitävyyttä: Ensimmäinen kommentti tuli hyvin painokkaasti. Poika oli jo mielikuvansa luonut ensimmäisten millisekuntien aikana. Vaikka todennäköisesti hän on cheddaria syönyt lasten hampurilaisten välissä aiemmin, mutta sillä ei ole merkitystä. Ja vaikka purilaiset tilattaisiin ilman juustoa, paketin kyljessä lukee ”mieto ja maukas, lisäaineeton”. Tämä lupaus tuskin vaikuttaisi merkittävästi nuoreen juuston maistajaan, koska häntä on huijattu maistamaan monia asioita, mistä ei ole loppujen lopuksi pitänyt. En myöskään ollut ostanut kyseistä juustoa, niin hän ei kokemuksen kautta ole päässyt luomaan ensi käden merkitystä miltä juusto maistuu.
  6. On sosiaalista: Poika 6v halusi selvästi vaikuttaa minun työhöni. Jos minä en olisi nostanut juustoa blogipostauksen aiheeksi, hän tuskin sitä olisi esim. lehdessä näkyvässä mainoksessa tuominnut.
  7. On jatkuvaa: Kokeiluihin pohjautuva keskustelu juustojen hyvyydestä ja mauista jatkuu toivottavasti vielä monia vuosia, katsantokantaa avartaen. Kenties jatkamme seikkailuja juustojen kanssa testaamalla Arlan ”kaikille maistuvan perhejuuston”. Ja voi myös olla että palaan Sengen, Kettusen ja Weickin yhteneväisyyksiin vielä myöhemmin.

Lähteet:

Kettunen, I. 2013. Mielekkyyden muotoilu: autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista. Kuusamo: Aatepaja.

Senge, P. 1990. The Fifth Discipline – The Art and Practice of Learning Organization. New York: Doubleday Currency.

Weick, K. 1995. Sensemaking in Organizations. Thousand Oaks: Sage.

Product Design: a Review and Research Agenda for Management Studies

Saimme tehtäväksi lukea vuodelta 2012 olevan Ravasin ja Stiglianin artikkelin Product Design: a Review and Research Agenda for Management Studies.

Artikkeli on laaja tykitys siitä, mitä kaikkea tuotemuotoiluun liittyen on tutkittu ja julkaistu johtamisen ja muotoilun saran tieteellisissä artikkeleissa. Taustalla on 125 artikkelia ja 20 kirjaa tuotemuotoiluun liittyen.

designature-article-review-001

Löydökset jaettiin seuraavaan kaavioon:

designature-article-review-002

Artikkelissa tuotemuotoilu jaetaan kolmeen eri isoon kategoriaan, ja nämä vielä muutamaan alakategoriaan. Artikkeli on hyvä lukea, jos ja kun olet tuotemuotoiluun liittyvää tutkimusta tekemässä. Tästä löytyy varmasti lähteitä mihin tutustua. Itselle tulevaisuutta käsittelevä osuus oli kiinnostavampi kuin historiakatsaus, missä kerrottiin mitä on jo tutkittu. Eli jos olet etsimässä mitä tutkia, myös silloin tämä artikkeli on hyvä lukea.

Eve käänsi ansiokkaasti artikkelin taulukot suomeksi, ne löytyy pdf:nä täältä.

Back on track!

Tiimijunamme jäi väliasemalle edellisten lähipäivien etäjakson aikana. Työmme ei edistynyt konkreettisesti ja tämä sai aikaan jopa pientä epäuskoa projektin maaliin viemisestä. Lähipäivänä tiimihenki puhallettiin taas kasaan ja junamme lähti pendolinon lailla eteenpäin.

Työstämme prosessia Trellossa, jotta kilpailusalaisuus säilyy. Jälleen täytyy kiitellä tiimimme monialaisuutta, joka tuo hienosti esiin eri näkökulmia käsiteltävään aiheeseen.  Prosessia voimme avata projektin päätteeksi myös täällä blogissamme.

Lähipäivien jälkeen olo oli inspiroitunut ja iloinen. Kiitos kaikille hyvistä keskusteluista!

 

Kuvia 30.9. työpajasta

Työpajan pohjana oli Kees Dorstin Frame Innovation -prosessi ja Designing for the Common Good -kirja. Frame Innovation prosessi on mainiosti kuvattu opiskelijakollegoidemme Prezi-esityksessä.

14469686_10154527306798180_3895126033161770945_n

Valitsimme aikakapselin, mitä lähdimme työstämään pidemmälle.

Ekana kaivoimme esiin, mitä kaikkea on jo tehty ja mitä tähän liittyy.

14433052_10154527307108180_4787474494344923718_n

Seuraavana mietimme paradoksaalisesti, miksi ongelma on vaikea ratkaista.

14449786_10154527307143180_603598025570372411_n

Kolmas vaihe oli sidosryhmien hahmottelu.

14448845_10154527307153180_5182640655023113880_n

Neljännessä vaiheessa pohdimme eri sidosryhmiä ja heille tärkeitä näkökulmia.

14359204_10154527307223180_2986396297923242148_n

Viidenneksi ryhmittelimme ideat ja nimesimme ryhmät.

14469666_10154527307323180_8604083166366008167_n

Kuudesvaihe: Eri ryhmien/teemojen analysointia.

14522834_10154527307243180_1959683031528984331_n

Eri ryhmien/teemojen analysointia (jatkuu).

14502920_10154527307248180_2387043594386081665_n